Tarveydensuojelulainsäädäntö on määritellyt talousveden laadulle tietyt hygieeniset ja kemialliset vaatimukset, joiden täyttymisestä talousvettä toimittavan laitoksen tulee huolehtia. Laadunvalvonnan laitoskohtaiseksi ohjeitukseksi laaditaan valvontatutkimusohjelma. Valvontatutkimusohjelma laditaan yhteistyössä terveysdensuojeluviranomaisen kanssa ja se sisältää tiedot laitoksesta, sen raakavedestä, vedenkäsittelystä, verkostosta ja asiakaskunnasta. Valvontatutkimusohjelmassa määritellään kyseisen laitoksen talousveteen ja toimintaan liittyvä viranomaisvalvonta ja lisäksi tarvittava laitoksen oma käyttötarkkailu.
Näytteenottosuunnitelma kertoo mitä näytteitä otetaan mistä pisteistä ja mitä niistä analysoidaan. Näytteenoton tulisi olla suunniteltu niin, että sillä saadaan kattavaa tietoa talousveden laadusta laitoksella ja eri puolilta verkostoa. Toisaalta näytekustannuksia laitoksen näkökulmasta pyritään minimoimaan ja järkevää onkin uuden valvontatutkimusohjelman laaadinnassa käyttää ammattilaisapua, jolloin päästään järkevään lopputulokseen.
Vesihuoltolaitoksilla, kuten vesiosuuskunnilla on itsellään vastuu toimittamansa juomaveden laadusta, jotta se täyttää lain mukaiset laatuvaatimukset. Tätä vastuuta ei esimerkiksi ostoveden varassa toimiva laitos voi vierittää tukkuvesilaitokselle, esim. kunnalliselle vesihuoltolaitokselle. Jokainen laitos vastaa toimittamansa talousveden laadusta omille asiakkailleen. Veden laatuun tai hygieniaan voi syntyä virhe esimerkiksi vesiosuuskunnan verkostossa putkirikkotilanteen johdosta. Verkoston saastumistilanteissa voi suurikin joukko vettä käyttäviä asukkaita sairastua. Aiheutuneista terveyshaitoista on tällöin vastuussa laitoksen johto, eli esimerkiksi vesiosuuskunnan tapauksessa osuuskunnan hallitus.
Vesiosuuskuntien puhdasvesiverkostoista ja ottamoista huolehtivien henkilöiden tulee myös suorittaa Vesityökortti, jolla osoitetaan vesihygieeninen ja laitostekninen osaaminen talousveteen liittyen. Lisätietoa koulutusosiossa.